Suomalais-amerikkalainen tutkimus osoittaa, että ensimmäiset nykyihmiset Euroopassa eivät jäljittäneet, vaan keksivät omat työkalunsa. Näin ollen he olivat jälleen mukana luomassa varhaista teknologiaa.
Aiemmin uskottiin, että ensimmäiset nykyihmiset, jotka saapuivat Eurooppaan, olivat ottaneet työkalujen valmistusmenetelmänsä Lähi-idästä. Nyt tämä väite on osoittautunut virheelliseksi. Tutkijat Suomen ja Yhdysvaltojen yliopistoista ovat äskettäin osoittaneet, että noin 42 000 vuotta sitten käsityöläiset niin kutsutusta proto-oriignak-kulttuurista kehittivät omat kiviveistämismenetelmänsä, jotka olivat riippumattomia Levantissa käytetyistä menetelmistä. ”Ensi silmäyksellä työkalut näyttävät samanlaisilta, mutta niiden taustalla oleva teknologinen logiikka on täysin erilainen”, selittää professori Steven L. Kuhn tutkimuksessa, jonka hän on kirjoittanut yhdessä muiden kanssa ja joka julkaistiin Journal of Human Evolution -lehdessä keskiviikkona 15. lokakuuta.
Koon ja hänen kollegansa Armando Falcucci vertasivat tuhansia työkaluja, jotka on löydetty arkeologisista kohteista (Grotta di Fumane, Riparo Bombrini, Grotta di Castelcivita) ja Libanonin Ksar Aqilin asuinpaikalta. Analysoimalla jokaisen valmistusvaiheen, raaka-aineiden valmistelusta terien viimeistelyyn, he havaitsivat perustavanlaatuisia eroja kahden menetelmän välillä.
Ohut malli, joka on leikattu vain toiselta puolelta
Tulokset osoittivat, että ”Levantin ja Euroopan teknologiset kehityskulut eroavat toisistaan”, Armando Falcucci selittää. Levantin mestarit valmistivat suuria teriä, jotka oli työstetty molemmilta puolilta, kun taas heidän eurooppalaiset kollegansa valmistivat pieniä teriä, jotka oli työstetty vain toiselta puolelta, todennäköisesti metsästystä varten.
Tutkijoille nämä erot ovat osoitus siitä, että eurooppalainen Homo sapiens ei kopioinut menetelmiä idästä, vaan keksi oman tavansa toimia.
Kiireellinen tarve sopeutua synnytti luovuuden.
Tämä löytö kyseenalaistaa ajatuksen, että tuon ajan edistyminen seurasi yksinkertaisesti ihmisten muuttoliikettä Afrikasta tai Levantista. Tutkimuksen kahden tekijän mukaan ”paikalliset innovaatiot olivat yhtä tärkeitä kuin väestöjen välinen vaihto”. Ratkaisut löydettiin ”samanaikaisesti” näiden mantereiden eri kolkista vastauksena yhteisiin rajoitteisiin. Eurooppaan saapunut Homo sapiens joutui sopeutumaan uuteen ympäristöön mahdollisimman nopeasti ja turvautumaan keksintöihin. ”Kulttuurisia muutoksia ei voi pelkistää vain muuttoliikkeeksi”, muistuttaa Armando Falcucci.
Tübingenin yliopiston rehtorin Karla Pollmannin mukaan tämä työ valaisee myös alkuperäämme. ”Tutkijat rekonstruoivat esi-isiemme historiaa kivi kiveltä”, hän sanoo.
