Maus Kettyn veistoksen läheltä, yksityiseltä maalta, arkeologit tekivät syviä kaivauksia ja löysivät useita vaikuttavia löytöjä.
Mutaa. Paljon mutaa. Tänä tiistaina arkeologit työskentelevät Op der Uet -kaivauksilla Bürmerangessa (Schengenin kunta) kirjaimellisesti mudassa. Fabio Attanasion kumisaappaat juuttuvat märkään savimaahan: maatilan takana olevaan alueeseen on kertynyt liikaa sadevettä. Kaivauspaikalla, jossa arkeologi on jo useita vuosia etsinyt jälkiä menneistä ajoista, on vaikea suunnistaa.
”Olkaa varovaisia! Täällä on helppo liukastua”, varoittaa kenttätyöntekijä, kun Luxemburger Wort -lehden toimittaja kysyy kaivauksien etenemisestä. Arkeologi on Archeo Diag -yrityksen ryhmänjohtaja, joka on erikoistunut tutkimuksiin (teknisesti tarkastusleikkauksia tarkoittava termi) ja kaivauksiin maassa. Kansallinen arkeologisen tutkimuksen instituutti (INRA) on solminut yrityksen kanssa sopimuksen kaivausten suorittamisesta ja asiaankuuluvan dokumentaation laatimisesta.
Jälkiä varhaiskeskiajalta
Fabio Attanasio on syksystä 2023 lähtien johtanut kaivauksia tällä paikalla arkeologisen perinnön säilyttämiseksi. ”Olen jo nähnyt täällä paljon vaikuttavaa”, hän sanoo. Maapalalla kylän keskustassa, lähellä Maus Kettyn, luxemburgilaisen lastenkirjan kuuluisan hahmon, veistosta, arkeologit etsivät roomalaisen ja varhaiskeskiajan jäännöksiä.
INRA:n Nicolas Ménierin mukaan tämä niin kutsuttu ennaltaehkäisevä arkeologinen operaatio johtui useiden yksityisten tonttien asuntorakentamisprojektista. Vuoden 2019 lopussa Schengenin kunta oli jo hyväksynyt osittaisen rakentamissuunnitelman (PAP). Op der Uet -hankkeessa on suunniteltu rakennettavaksi yhteensä 13 asuinrakennusta.
Roomalaisesta hallinnosta Merovingien aikakauteen
”Tutkimusten ansiosta ymmärsimme, että täällä on odotettavissa mielenkiintoisia löytöjä”, kertoo Nicolas Ménier. Tämä oivallus johti lopulta laajamittaisten kaivausten aloittamiseen. Ennen rakennustöiden aloittamista 25. helmikuuta 2022 annetun kulttuuriperinnön suojelulain mukaan on suoritettava ennaltaehkäiseviä arkeologisia toimenpiteitä. Tähän sisältyy kaikkien arkeologisten löytöjen, jotka voivat tulla esiin rakennustöiden, purkutöiden tai kunnostustöiden yhteydessä, löytäminen, dokumentointi ja tieteellinen säilyttäminen.
Fabio Attanasion mukaan arkeologit ovat kaivauksissa löytäneet esineitä, jotka ovat peräisin eri aikakausilta: esihistorialliselta ajalta varhaiskeskiajalle, eli 5. vuosisadalta 8. vuosisadalle jKr.
Vaikuttavan kokoinen roomalainen huvila
”Löysimme useita maarakenteita sekä fragmentteja roomalaisesta rakennuksesta ja sitä ympäröivistä muureista”, selittää arkeologi, joka on aiemmin työskennellyt Suomessa seitsemän vuotta. Rakennus oli todennäköisesti osa maatalouskartanoa, roomalaista huvilaa. Roomalaisen keittiö- ja ruokailuvälineiden lisäksi löydettiin vanhempia, kelttiläiseltä kaudelta peräisin olevia varastointikuoppia.
Häntä vaikutti erityisesti löydettyjen rakennuksen osien koko: ”Villa oli melko suuri ja sitä oli muutettu ja laajennettu useita kertoja, mikä on epätavallista”, sanoo Fabio Attanasio. Kuten monissa galloromaanisissa rakennuksissa, tässä ylellisessä talossa oli oma kylpyhuone ja lämmitys.
”Sen jälkeen, kun roomalainen huvila oli hylätty, sen alueella toimi jopa kalkkiuuni”, selittää arkeologi osoittaen kuoppaa tontin luoteisosassa. Hän arvioi rakennuksen rakentamisajankohdaksi 1. vuosisadan jKr., mutta korostaa, että tarkempi ajoitus on vahvistettava lisätutkimuksilla.
Muinaishautausmaa ja lukuisia aseita
Toinen yhtä vaikuttava löytö: tältä paikalta löydettiin Merovingien hautausmaa. Merovingit olivat kuninkaallinen dynastia, joka hallitsi suurinta osaa Länsi- ja Keski-Euroopasta noin vuosina 450–751 jKr. Fabio Attanasion mukaan tältä ajalta löydettiin 126 luurankoa. Jotkut haudat niin kutsutussa nekropolissa olivat kivirakenteisia, kun taas toiset olivat yksinkertaisia maahautoja.
Kansallisen arkeologisen tutkimusinstituutin (INRA) arkeologien mukaan voidaan erottaa ainakin kaksi asutusjaksoa: ensimmäinen on peräisin 500–600-luvuilta ja toinen 700-luvulta. ”Hautausmaa on ajallisesti heterogeeninen”, selittää Fabio Attanasio. Arkeologia kiinnosti se, että monissa haudoissa oli uhrauksina aseita: pitkiä ja lyhyitä miekkoja, keihäitä, tikareita, kilpiä, nuolenpäitä ja kirveitä. Lisäksi löydettiin keraamisia astioita ja vyön osia.
Kohteen konservointia ei ole suunniteltu.
INRA:n mukaan nämä löydöt todistavat ”sosiaalisesti jäsennellyn yhteisön, jossa oli sotilaallinen eliitti” olemassaolosta. Naisten haudoista löydettiin lasisia, meripihkaisia ja pronssisia vaatekoruja, tikareita ja muita koruja. Löydettiin myös lasten hautoja. ”Ne koskettivat minua syvästi”, sanoo Fabio Attanasio. Useista haudoista arkeologit löysivät myös puiset arkut.
Kaivaukset Bürmerangessa on tarkoitus jatkaa lokakuun loppuun tai jopa marraskuun alkuun asti. Sen jälkeen löydetyt esineet toimitetaan jatkotutkimuksia ja -analyyseja varten. Kaivauspaikan pitkäaikaista konservointia tai suojelua ei ole suunniteltu: töiden päätyttyä alue täytetään ja maa vapautetaan suunnitellulle rakentamiselle.
