Arkeologit ovat löytäneet roomalaiselta ajalta peräisin olevia kolikoita ja hopeaesineitä. Löytö tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia lisää talouden, kaupan ja Rooman läsnäolosta Pohjois-Saksassa.
Pohjois-Saksassa on tehty tärkeä arkeologinen löytö. Pienen Borsumin kaupungin lähellä Hildesheimin piirikunnassa Ala-Saksissa tutkijaryhmä löysi yhden suurimmista roomalaisajan aarteista, joka on koskaan löydetty tällä alueella.
Löytö, joka on nimetty ”Borsumin aarteeksi”, on arkeologisesti ja historiallisesti erittäin arvokas, ja sen iäksi arvioidaan 2000 vuotta. Se tarjoaa uuden näkökulman Rooman imperiumin ja sen reuna-alueilla asuneiden germaanisten heimojen monimutkaisiin suhteisiin.
Löytö, jolla on monitulkintainen menneisyys
Aarteen löysi vuonna 2017 luvaton metallinetsijä, jonka henkilöllisyyttä ei ole julkistettu. Tämä henkilö otti aarteen haltuunsa ilmoittamatta siitä viranomaisille, mikä johti siihen, että merkittävä osa esineiden arkeologisesta kontekstista tuhoutui. Muutama vuosi myöhemmin, luultavasti omantunnon tuskien vaivaamana, hän ilmoittautui vapaaehtoisesti Hildeheimin poliisille ja kulttuuriperinnön suojeluviranomaisille tunnustaakseen tekonsa ja ilmoittaakseen, että hänellä on hallussaan arvokas aarre.
Saatuaan tiedon tapahtumasta liittovaltion muinaismuistovirasto (NLD) suoritti alustavan tarkastuksen löytöpaikalla huhtikuussa 2025 ja täysimittaiset kaivaukset yhteistyössä Hildeheim-alueen muinaismuistoviraston ja kunnallisen arkeologian kanssa. Tuloksena löydettiin uusia kolikoita ja kerättiin täydellinen aarteiden kokoelma.
”Se oli aikaa, jolloin eri kulttuurit elivät rinnakkain, olivat vuorovaikutuksessa ja toisinaan myös vastakkain”, totesi Ala-Saksin muinaismuistoviraston (NLD) edustaja. ”Vasta huolellisen restauroinnin ja tutkimuksen jälkeen voimme määrittää kolikoiden tarkan iän, niiden alkuperän ja syyt, miksi ne on haudattu tänne.”
Mitä Borsumin aarrekammio sisältää?
Virallisten lähteiden mukaan on tunnistettu yli 450 roomalaista hopeakolikkoa, useita hopeaharkkoja, kultainen sormus ja kultainen kolikko. Kolikot, jotka on ajoitettu Rooman valtakunnan kukoistuksen aikaan (1–2. vuosisata jKr.), ovat parhaillaan restauroinnissa ja laboratoriotutkimuksessa. Tutkimuksen odotetaan auttavan määrittämään tarkemmin niiden alkuperän, kronologian ja jopa kauppareitit, joita pitkin ne kulkivat ennen hautaamistaan.
”Borsumin aarre on merkittävä löytö”, totesi Liettuan kansallinen laboratorio, ”mutta se korostaa myös arkeologisen kontekstin säilyttämisen tärkeyttä. Jokainen kolikko kertoo tarinan, ja yhdessä ne avaavat luvun yhteisestä menneisyydestämme”.
Jännitteiden ja kontaktien aikaa
Löytö liittyy historialliseen aikakauteen, jota leimasi roomalaisten ja germaanisten kansojen vuorovaikutus. Vaikka Rooman valtakunta ei koskaan onnistunut valloittamaan pysyvästi nykyisen Ala-Saksin aluetta, sen vaikutus tuntui kaupassa, diplomatiassa, sodissa ja kulttuurissa. Arkeologit eivät tiedä, oliko aarteet haudannut roomalaiset – mahdollisesti sotilaat, kauppiaat tai uudisasukkaat – vai germaaniset heimot, jotka olivat hankkineet nämä rikkaudet kaupan, ryöstöjen tai verojen avulla.
Syy, miksi aarre oli haudattu maahan, on edelleen mysteeri. Jotkut asiantuntijoiden teoriat viittaavat johonkin uskonnolliseen rituaaliin, mahdollisesti hätätilanteiden varalle varattuun taloudelliseen varantoon sodan tai poliittisten jännitteiden varalta. Aarteen on voinut kätkeä kauppias myöhempää käyttöä varten tai yksinkertaisesti suojautuakseen paikallisilta uhilta. Asiantuntijoiden tutkimukset yrittävät vastata kaikkiin näihin kysymyksiin.
Onko löydöllä oikeudellisia seurauksia?
Vaikka löytö oli alun perin laiton, metallinetsijä teki tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja suoritti kurssin vastuullisesta arkeologisesta tutkimuksesta.
Hildesheimin syyttäjävirasto päätti olla nostamatta syytettä vanhentumisen vuoksi, mutta tapaus herätti jälleen keskustelua metallinilmaisimien käytöstä ja tiukempien sääntöjen tarpeesta arkeologisen perinnön suojelemiseksi Saksassa.
